Usein kysyttyjä kysymyksiä

Pennut voivat saada ensimmäisen loistartunnan jo emon kohdussa. Aikuiset eläimet saavat tartunnan esimerkiksi syömällä maasta tai turkistaan loisten munia. Jyrsijöitä tai pienriistaa syövä eläin voi saada heisimadon, raaoista hirven sisäelimistä ekinokokin ja raaoista järvikaloista lapamadon eli leveän heisimadon. Koira ja kissa voivat siis saada matoja monesta erilaisesta tilanteesta.

Ulkomailla matkustavat eläimet voivat saada muitakin sisäloisia eli ns. matoja. Ulkomailta tuotavan lemmikin tai matkustelevan lemmikin loishäädöistä on suositeltavaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Muuta:

Raakaruoan eli barfin käyttö voi myös lisätä kotikoiran sisäloisten riskiä. Lemmikin riski saada loistartunta kypsentämättömästä lihasta tai elimistä on kuitenkin pienempi, kuin riski saada tautia aiheuttava tai resistenssiä kantava bakteeri.

Yleisohje sekä koirien että kissojen sisäloishäätöön on kaksi kertaa vuodessa ja madotus on syytä tehdä myös aina, kun loisia on havaittu. Eurooppalainen suositus (Worm Control in Dogs and Cats ESCCAP Guideline 01 Sixth Edition – May 2021, www.esccap.org) vapaana ulkoilevan koiran ja kissan sisäloishäätöön on neljä kertaa vuodessa. Jyrsijöitä metsästävälle kissalle loishäätö on tarpeen jopa kuukauden välein. Madotus on syytä tehdä myös aina, kun loisia on havaittu.

Koirat:

Koiranpennut madotetaan 2, 4, 6, 8 ja 12 viikon iässä ja sen jälkeen kuukauden välein 6 kuukauden ikään saakka. Koiranartut madotetaan ennen astutusta, noin 42. tiineyspäivänä ja samaan aikaan pentujen kanssa tai eläinlääkärin antaman ohjeen mukaan. Dronbits tabletteja ei saa käyttää koirille tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Kissat:

Kissanpennun madotus tapahtuu yleensä 3 viikon iästä alkaen 2 viikon välein vieroitukseen saakka ja sen jälkeen kuukauden välein 6 kuukauden ikään saakka. Kissanaaraan madotus tehdään ennen astutusta, viikko ennen arvioitua synnytystä sekä samaan aikaan pentujen ensimmäisen sisäloishäädön kanssa pentujen ollessa 3 viikon ikäisiä.

Mikäli sisäkissa syö kypsentämätöntä ruokaa, se voi saada loistartunnan, muuten sisäkissan riski loistartunnoille on vähäinen. Sisäkissan madotus on suositeltavaa tehdä ulostenäytteen perusteella. 

Ulkoilevat ja metsästävät eläimet:

Loishäädön voi tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, perinteinen ohjeistus keväisin ja syksyisin annettavasta loislääkkeestä on edelleen hyvä muistisääntö.

Metsästyskoirat ja vapaana ulkona liikkuvat koirat altistuvat kaupunkikoiraa enemmän loisille, joten niille on suositeltavaa antaa loislääkitys useammin. Heisimadon elämänkierrosta johtuen madotus voi olla tarpeen jopa kuukauden välein.

Ulkona liikkuvalla, jyrsijöitä metsästävällä kissalla on riski saada sekä pyörö- että heisimatotartunta. Loislääkitys voi olla tarpeen kuukauden välein siis myös vapaana liikkuvalle kissalle.

Rokotukset ja sisäloiset:

Sisäloiset heikentävät eläimen vastustuskykyä, joten loisista kärsivä eläin ei välttämättä pysty muodostamaan rokotuksen jälkeen riittävästi vasta-aineita. Tällöin rokotteella ei saada toivottua vastetta aikaan. Madotus kannattaa siis tehdä hyvissä ajoin ennen rokotuksia sekä kissoilla että koirilla.

Sisäloislääkkeet alkavat vaikuttaa heti.

Nuoren eläimen vastustuskyky ei ole vielä riittävä, joten ne saavat aikuista helpommin loisia. Aikuisen, terveen eläimen vastustuskyky on hyvä eivätkä ne saa niin helposti loistartuntoja.

Suolinkaiset muistuttavat spagettia, heisimadot kanttinauhaa. Heisimadon jaokkeet muistuttavat riisiryynejä tai kurpitsansiemeniä, jotka liikkuvat eläimen peräpään turkilla. Mesocestoides-heisimadon liikkuvia jaokkeita voi nähdä ulosteessa.

Yleisimpiä Suomalaisia sisäloisia ovat suolinkaiset, hakamadot, Mesocestoides– ja Taenia-heisimadot, lapamato ja hirviekinokokki.

Drontal-tuotesarjan sisäloislääkkeet tehoavat kaikkiin merkittävimpiin Suomessa esiintyviin sisäloisiin, myös ekinokokkiin. Matokuuri eli sisäloishäätö tappaa vain eläimessä sillä hetkellä elävät loiset. Drontal-tuotesarjassa on matolääke kaikkiin lemmikinomistajan tarpeisiin niin kissoille kuin koirillekin.

Kaikkien lääkkeiden käyttöön liittyy haittavaikutusten riski. Sisäloislääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja haittavaikutukset ovat harvinaisia. Tyypillisimmin matolääkkeet voivat aiheuttaa oksentelua ja ripulia. Haittavaikutukset on mainittu tuotteiden pakkausselosteessa.

Matolääkkeen vaihtamisella ei ole niin suurta merkitystä kuin tietää, mitä loisia häädetään, jotta lääke varmasti tehoaa kyseiseen loiseen. Lääkeannoksen on myös oltava riittävä, jotta se tehoaa.

Matokuuri eli sisäloishäätö tappaa vain eläimessä sillä hetkellä elävät loiset. 

Jos eläimellä esiintyy loistartuntaan viittaavia oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Aikuisella eläimellä loistartunnat voivat olla oireettomia, joten vaikka oireita ei havaittaisi, sisäloislääkityksestä on huolehdittava. Esimerkiksi ekinokokki on koirilla täysin oireeton.

Oireita on vaikea havaita, mutta varsinkin nuorilla eläimillä voi esiintyä seuraavia oireita:

• Kuiva, kiilloton ja takkuinen turkki
• Yskä ja selittämättömät tulehdukset
• Pömppövatsaisuus
• Ripuli, laihtuminen
• Epämääräinen oksentelu
• Suuri ruokahalu

Säännöllinen loishäätö on tarpeen, sillä oireetonkin tartunta heikentää eläimen yleiskuntoa. Erityisen tärkeää on huolehtia pentujen, nuorten eläinten sekä astutettavien ja kantavien narttujen sisäloishäädöstä. Metsästävillä sekä näyttelyissä tai kilpailuissa käyvillä lemmikeillä on kotikoiraa ja sisäkissaa suurempi riski saada loistartunta.

Tarvittaessa eläinlääkäri voi varmistaa sisäloistartunnan esimerkiksi ulostenäytteen avulla. 

Oireet ovat samat kissoilla ja koirilla. Kissoilla havaitaan koiria useammin peräpään ympäristössä liikkuvia heisimadon jaokkeita.

Resistenssillä tarkoitetaan sitä, että loiset ovat vastustuskykyisiä lääkeaineelle. Tällöin käytetty lääke ei tehoa.

Pennuille sisäloiset voivat olla pahimmillaan kuolettavia. Perusterveelle aikuiselle eläimelle suolistoloiset eivät yleensä ole hengenvaarallisia.

Lue lisää madotuksesta täältä.

Katso annostus täältä.

Löydät koiran ja kissan matolääkkeen annostusohjeen ja muut tarvittavat tiedot aina myös pakkauksessa olevasta pakkausselosteesta. 

Jokaisella lääkkeellä on pakkausseloste, jossa kerrotaan voiko lääkkeen antaa ruuan yhteydessä. Jos lääke laitetaan ruokakuppiin, on varmistuttava, että eläin varmasti syö lääkkeen ruuan mukana.

Dronspot paikallisvaleluliuos annostellaan kissan niskan iholle, jolloin lääkettä ei anneta suuhun. 

Osa loisista voi tarttua ihmiseen eli ne ovat ns. zoonooseja.

Lue lisää eri sisäloistyypeistä täältä.

Ekinokokit ovat mikroskooppisen pieniä heisimatoja, jotka eivät aiheuta pääisännälleen koiralle ja muille koiraeläimille minkäänlaisia oireita.  Väli-isännässä, kuten esimerkiksi myyrässä, hirvessä tai ihmisessä ekinokokkoosi aiheuttaa kasvainmaisia muutoksia sisäelimiin.

Drontal-tuotesarjan tuotteet tehoavat myös ekinokokkiin. Tuotteet löydät täältä.